Obsaan dubbistanii xumuruuf yaalaa yaada ijoo yeroo ammaa kana aksuum muslimtootatti raawwataa jiraniif deebii quubsaa waan taeef👌 👇
....
Wallaalummaan garuu baay'ee ulfaata dha. Sammuu jaamsa. Xiinxala dhabsiisa. Hordofaa blind (duudaa) nama taasisa. Wallaaltonni kun karaa blind ta'een waan deemaniif, iddoo maddaa amantichaa (Giddu-galeessa Bahaa) fi lallabdoota jalqabaa baqattummaan dhufan (Sahaabota) burjaajessuun, har'a erga waggaa 1455 (lakkoofsa Hijraatiin) ykn waggaa 1411 (lakkoofsa Awurooppaatiin) booda Muslimoota Itoophiyaa biyya isaanii keessa jiraatan akka baqattuu fi mottiitti (alagaatti) ilaaluun wallaalummaa malee maal jedhamuu danda'a? Akka Muslimoonni har’aa Itoophiyaa ta’anitti, isaan yeroo sana kallattiin baqattoota irraa Islaamummaa fudhatanis Itoophiyaanota ture.
Amantii alaa dhufe fudhachuun nama tokko 'baqataa' kan taasisu yoo ta'e, akka yaada wallaaltota kanaatti wallaaltota dabalatee hordoftoonni amantaa Kiristaanaa Itoophiyaa hundi baqattoota dha jechuudha! Itoophiyaa ta'uuf amantaa Kiristaanummaa alaa dhufe dhiisuun dirqama isaaniif ta'uufi jechuudha.
Kun, Itoophiyaan madda bunaa waan taateef, addunyaa kana irratti namni buna dhugu hundi Itoophiyaa dha jedhanii amanuu caalaa wallaalummaa dha. Yookiin immoo, kopeen jalqabaa Kakuu Moofaa afaan Giriikiitiin waan barreeffameef, namni afaan Amaaraatiinis ta'e hiikkaa Kakuu Moofaa dubbisu hundi Giriikii dha jechuu waliin tokko, kun wallaalummaa guddaa dha.
Hamma har'aatti Kiristaanota Aksumii fi gareewwan tokko tokko biratti, "Itoophiyaan odola Kiristaanotaati!" kan jedhu mammaaksi moofaan sun sammuu isaanii keessatti hojjechaa jiraachuun ragaa guddaa dha. Mammaaksi kun har'a hafee, yeroo sanas dhugaa irraa fagaataa ture. Namoota kana biratti "Itoophiyaan deeggaa (dhugaa) jechuun Kiristaana" kan jedhu ejjennoon jiraachuu isaa agarsiisa. Yaadni kun "lammummaa" fi "amantaa" walitti makuu dha.
Kan nama dhibu, wallaalummaan wallaaltota kanaa barnootaa fi muxxannoodhaan iyyuu dhabamsiisuun baay'ee ulfaataa ta'uu isaa kan hubannu, warri yaada kana calaqqisiisan tokko tokko biyyoota dhihaa (Western countries) keessa kan jiraatan ta'uu isaati.
Isaan biyya Itoophiyaa irraa gara sanatti godaananii, paaspoortii fi lammummaa biyyoota sanaa fudhatanii akka abbaa biyyaatti of lakkoofsisu. Haala kanaan utuu jiranuu, Muslimoota Itoophiyaa immoo "mottee, Araba, baqataa" fi kkf godhanii yaaduun, dhimma biyyaa irratti mirga wal-qixaa akka hin qabnetti lakkaa'u. Akkasumas, ofii isaanii akka waan dhimmi biyyaa isaan qofa yaaddessuutti dhiyeessanii, Muslima garuu amantaa isaatiin kan ka'e Itoophiyaanummaa isaa shakkii keessa galchuuf carraaqu.
Namni biyya kanatti dhalatee guddates ta'e, Aksum ykn naannoo biroo kan jiraatu Muslimni hafee, akka Heera Mootummaa Itoophiyaatti namni biyya Ugaandaa ykn Hindii irraa dhufe tokko iyyuu karaa seeraatiin lammummaa Itoophiyaa yoo fudhate, seera duratti nu waliin qixxee Itoophiyaa dha.
«Gariin Galtuu, Gariin lammii Itoophiyaa»
📕📕📕📕📕📕📕📕📕📕
Itoophiyaan biyya saboota fi hawaasota hedduuti. Sabni fi hawaasni tokkoon tokkoon isaanii eenyummaa, madda fi seenaa mataa isaanii qabu. Hidda dhaloota isaanii yommuu lakkaa’an, eessaa ka’anii eessa akka gahan sarara waliinii qabu.
Ilaalchi wallaaltotaa, Muslimoota Itoophiyaa Muslima ta’uu isaanii qofaan akka "mottee" ykn alagaatti farrajan kun, waan jedhaa jiru: "Aksumoonni Muslimoota ta’an amantaa isaanii qofaan alagaa dha; Aksumoonni Kiristaana ta’an garuu Itoophiyaa ykn Tigraawayi dha; Tigraayoonni Kiristaanaa Itoophiyaa dha, Tigraayoonni Muslimaa garuu alagaa dha; Amaarri Kiristaanaa Itoophiyaa dha, Amaarri Muslimaa garuu alagaa dha; Oromoon Kiristaanaa Itoophiyaa dha, Oromoon Muslimaa garuu alagaa dha" jedhaa jiru.
Namni miseensa saba Tigray, Amaara, Oromoo ykn saba biraa ta’e tokko yommuu amantaa isaa jijjiiru, eenyummaan isaa inni keessoo "DNA"n isaa ykn hidda dhaloota isaa hin jijjiiramu. Amantaa isaatu jijjiirame malee, eenyummaan sabaa ykn hidda dhaloota isaa hin jijjiiramu.
